Nythän se on se syksy tullut ja samalla kun vedän villapaidan päälleni tunnen, kuinka elimistöni kaipaa kesän salaattien sijaan polttoaineekseen lihaa. Muuten en jaksa suoriutua päivittäisistä askareistani, jotka pysyvät samoina, vaikka auringonvalon energia vähenee.

FlynnJuuri nyt on lampaanliha parhaimmillaan, joten päätin valmistaa helposti ja nopeasti karitsanfileitä, jotka marinoin lämpimillä mausteilla ja SAM Hunajalla, jotta saisin sisälleni sen lämmön, jota ulkona ei enää ole.

Käytin tällä kertaa sisäfileitä, jotka ovat pieniä ja kapeita kuin makkarat, mutta ohje sopii yhtä hyvin ulkofileisiin, jos kauppiaallasi on juuri niitä tarjona. Fileet löytyvät usein kaupan pakastealtaasti, joten etsi sieltä, jos niitä ei lihatiskiltä löydy. Anna niiden  sulaa rauhassa, niin liha säilyy mehevänä.

Ensin sormisuolasin ja mustapippuroin fileet,  ja hieroin sitten huhmaressa:

1 tl kuminansiemeniä
1 tl fenkolinsiemeniä
1 tl korianterinsiemeniä
½ – t  tl chilihiutaleita

Sitten notkistin mausteet kolmella ruokalusikallisella SAM Kesäkukka Hunajaa ja lisäsin joukkoon muutaman ruokalusikallisen tuoreen timjamin lehtiä.

Fileet, marinadu ja timjami

Hieroin marinadin fileiden pintaan ja annoin sen imeytyä hetken. Sitten lisäsin kuumalle pannulle aika ison nokareen voita ja lorauksen oliiviöljyä ja kun voi oli sulanut ja kupli mukavasti lisäsin pannulle fileet neljä filettä kerrallaan. Paistaminen kävi todella nopeasti, sillä haluan lihan sisältä roseena. Minuutti paistoa jokapuolelta ja liha sai kauniin ruskean paistopinnan, mutta pinta ei palanut, vaikka siinä mausteita onkin.

Paistorasva maistuu ihanalta, älä heitä sitä pois,  vala se paistettujen fileiden pintaan.

Fileiden on hyvä antaa levätä hetkinen, ennen kuin ne leikataan, muuten mehut karkaavat.

Fileet laudalla leikattuina

Ja näin ihania ja mehukkaita niistä tuli! Tarjosin ne runsaan, avokadolla täydennetyn vihreän salaatin kera, sillä niin liha sulaa parhaiten elimistössä.

Nauttikaa syksystä ja sen upeista väreistä ja hankkikaa liha pieniltä tuottajilta, jos suinkin mahdollista, mutta jos se ei aina onnistu, niin ei stressiä siitäkään pidä ottaa, sillä stressi on ruoasta nauttimisen pahin vihollinen!

Hunajaisin terveisin,

Sikke

image_pdfTallenna PDFimage_printTulosta