On raparperin aika. Sitä kannattaa käyttää juuri nyt, kun varret ovat punaiset ja notkeat, eikä niitä tarvitse eikä kannata kuoria. Kuoren punainen väri antaa esimerkiksi piirakalle ihanan värin. Mutta nyt en tee piirakkaa, sillä siihen ei ole aikaa. Vieraat ilmoittivat tulostaan yllärivierailulle juuri äsken ja odottavat tietysti, että talossa on tarjottavaa. Yksi heistä ei siedä gluteenia, joten niinpä tein jotain piirakkaa yksinkertaisempaa, mutta vähintäänkin yhtä hyvää, ellei parempaakin…
Keräsin nipun notkeita raparperinvarsia, huuhtelin kylmän veden alla ja pistin terävällä veitsellä palasiksi.
Palaset kattilaan, sekaan puoli desiä vettä ja kattila tulille. Sekaan muutama mintunlehti. Niitä työntyy myös mullasta hirmuista vauhtia ja maku on todella intensiivinen, joten liian montaa ei kannata laittaa. Mukaan vielä pari palaa sitruunankuorta ja kruunuksi REILU lusikallinen tai pari SAM Luomuhunajaa. Sitten hellä kuumennus niin, että raparperit pehmenevät, mutta älä keittele kauaa, muuten häviää raikkaus. Tässä vaiheessa maista. Minusta raparperi saa olla todella kirpeää, kun se tarjotaan jätskin kanssa, mutta jos tuntuu, että makeutta tarvitaan lisää, heitä sekaan puoli desi sokeria. Mutta jäähtyessää seos makeutuu, joten varovasti tässä sen sokerin kanssa. Tämän ei tarvitse säilyä, sillä kaikki menee samantien parempiin suihin!
Ihanuuden voi tarjota kauniista kulhosta ja jäätelön erikseen, tai tehdä jokaiselle oman annoksen. Minusta maku on ihana, kun raparperi on vielä hiukan lämmintä ja jäätelö alkaa siihen pikkuhiljaa sulaa.
Samaa hilloa voi tietysti käyttää aamujogurtissa, leivonnaisissa ja missä nyt ikinä ihanaa raparperin makua tarvitsetkaan. Pakastaminen sopii myös.
Ihanaa kevättä, kyllä se tästä vielä kehkeytyy ja sadetta kaipaa maa, että jaksaa työntää meille lisää herkkujaan, joita sitten SAM Hunajalla hyväilemme 🙂
